Tärkeän Työn aloitus on lapsen hoitoon viemistä, eikä se mahdu sulkumerkkien sisään
(Sunnuntaina alkaa jännittämään maanantai.
Uuden esityksen aloittamisviikko. )
Maanantai.
Lapsi ei halua herätä. Lapsi haluaa nukkua. Jos lapsi haluaa nukkua, on sen saatava nukkua.
(Isommat lapset lähti omatoimisesti kouluun, koska pienin lapsi ei halunnut mennä sunnuntai-iltana nukkumaan ja valvoin pienen lapsen kanssa. )
Jos lapsi haluaa valvoa,
ei
sitä
saa
nukkumaan.
Lapsi valvoo ja nukkuu omine aikoineen.
Lapsi aistii äidin jännityksen. (Pakko olla, koska lähes poikkeuksetta, kun on tärkeä työ tehtävänä ja pitäisi saada hyvin nukuttua, ei se onnistu. Koska lapsi. Valvoo, heräilee. Koska lapsi ei halua että keskityt vain töihin. Lapsi tarvitsee sinua enemmän kun sinä työtä, ainakaan sen mielestä, mutta lapsi ei vielä tiedä kaikkea. Paitsi sen, että
Öitäs et nuku jos minä päätän niin!
)
Nimeän tiedostot.
Taustamateriaali, Esitystekstit, Laulut, Käytäntö, Työpäiväkirjat, Yleisötyömateriaali.
(Kopion ja siirtelen tiedostoja. Teen tärkeää työtä.)
Keitän teetä. Herättelen lasta. Se on pelotttavan äkäinen.
Jännittää.
Lapsi ei herää.
(Puen. Palaan koneelle tekemään tärkeää työtä.)
Lapsi herää.
On suloinen. Ja iloinen. Hyvän ihmisen tulee olla iloinen.
(Mites sun depressio voi?)
Onko kaikki sotivat ihmiset pahoja?
(Aamupala ja aamukeskustelu. Ulkovaatteet päälle.)
Lapsi menee ulos (minä palaan kolmesti hakemaan unohtuneita tavaroita.)
Entäs jos Jeeesus kysyi Pietarilta kolmesti, koska Pietari unohti vastata? Tai sillä oli huono kuulo.
Mannerheimin linja oli propagandatoimittajien keksimä satu.
Avain ei ole ovessa.
- Missä on kodin avain ulko-ovesta?
Lapsi näyttää nololta.
- Me joudutaan pulaan jos ovi rämpsähtää kiinni ja avain ei ole ovessa tai hyllyn päällä.
Lapsi katsoo kyllästyneenä minuun.
- No okei, se sanoo ja kävelee raput ylös.
- Sä et saa ottaa avainta ovesta.
- Okei okei, se sanoo ja kuulostaa neljätoistavuotiaalta. Kolmivuotias kuulostaa joskus myös mummolta ja näyttää samalta kun mun sisko.
- Hello Kitty rasiassa.
- Missä se on?
- En tiiä.
(Olen nähnyt sen rasian jossain, mutta en muista missä. Etitään myöhemmin. Isot lapset auttaa. Mennään taas ulos.
- Menen sytyttämään alakertaan tulet, harjaatko auton puhtaaksi?
- Jee! se riemastuu.
- Ethän raaputa peltiä.
Tässä kohtaa ei mene vielä sulkumerkki kiinni. Jos et huomannut sitä, palaa neljä riviä ylöspäin. Kännykällä enemmän
Sytytän tulet, jätän pellit auki, luukun raolleen ja alkuhiilloksen tekeytymään. Nostan lapsen Versoon. Työnnän avaimen lukkoon ja painan starttinappulaa. Ei tapahdu mitään. Yritän uudelleen. Ei mitään. Eikä avain lähde pois lukosta.
- Käyn pakun avaimen, mennään sillä.
- Jee, pakulla! Se hihkuu.
- Minä puhistan, se ottaa Verson autoharjan.
Pistän vepaston päälle. Juoksen lisäämään muutaman puun.)
Sulkumerkki kii.
Lähdetään reippaalla sykkeellä matkaan. Lauletaan traktori laulua. Aurinko paistaa.
Yhdeksän kilometrin jälkeen ollaan päiväkodin pihalla.
(- Ollaan kissoja, sen hoitokaveri sanoo.
- Mulla on pitkät kalsalit. )
Aikuisia hymyilyttää. (Pitää muistaa käydä ostamassa parit pitkikset, koska se ei suostu pitämään enää sukkahousuja. Lähtöhalit. Soitan matkalta Nesteelle, josta saan ohjeet miten toimia. Radiossa puhutaan lobbaamisesta. Ajattelen naista, jonka kanssa haluaisin käydä lounaalla ja puhumassa projektista. Tulen pihaan. Teen live-video. Tällasta tää on.)
Elämä tulee suunnitelman väliin.
(Nyt on kiire! Puita uuniin! Luukut kii! Juokse Versoon! Kokeilen kääntää rattia ja vetää avaimesta samaan aikaan Irtoaa heti! Kokeile startata! Ei inahakkaan. Akku tyhjä? Mietin sitä myöhemmin.)
(Sunnuntaina alkaa jännittämään maanantai.
Uuden esityksen aloittamisviikko. )
Maanantai.
Lapsi ei halua herätä. Lapsi haluaa nukkua. Jos lapsi haluaa nukkua, on sen saatava nukkua.
(Isommat lapset lähti omatoimisesti kouluun, koska pienin lapsi ei halunnut mennä sunnuntai-iltana nukkumaan ja valvoin pienen lapsen kanssa. )
Jos lapsi haluaa valvoa,
ei
sitä
saa
nukkumaan.
Lapsi valvoo ja nukkuu omine aikoineen.
Lapsi aistii äidin jännityksen. (Pakko olla, koska lähes poikkeuksetta, kun on tärkeä työ tehtävänä ja pitäisi saada hyvin nukuttua, ei se onnistu. Koska lapsi. Valvoo, heräilee. Koska lapsi ei halua että keskityt vain töihin. Lapsi tarvitsee sinua enemmän kun sinä työtä, ainakaan sen mielestä, mutta lapsi ei vielä tiedä kaikkea. Paitsi sen, että
Öitäs et nuku jos minä päätän niin!
)
Nimeän tiedostot.
Taustamateriaali, Esitystekstit, Laulut, Käytäntö, Työpäiväkirjat, Yleisötyömateriaali.
(Kopion ja siirtelen tiedostoja. Teen tärkeää työtä.)
Keitän teetä. Herättelen lasta. Se on pelotttavan äkäinen.
Jännittää.
Lapsi ei herää.
(Puen. Palaan koneelle tekemään tärkeää työtä.)
Lapsi herää.
On suloinen. Ja iloinen. Hyvän ihmisen tulee olla iloinen.
(Mites sun depressio voi?)
Onko kaikki sotivat ihmiset pahoja?
(Aamupala ja aamukeskustelu. Ulkovaatteet päälle.)
Lapsi menee ulos (minä palaan kolmesti hakemaan unohtuneita tavaroita.)
Entäs jos Jeeesus kysyi Pietarilta kolmesti, koska Pietari unohti vastata? Tai sillä oli huono kuulo.
Mannerheimin linja oli propagandatoimittajien keksimä satu.
Avain ei ole ovessa.
- Missä on kodin avain ulko-ovesta?
Lapsi näyttää nololta.
- Me joudutaan pulaan jos ovi rämpsähtää kiinni ja avain ei ole ovessa tai hyllyn päällä.
Lapsi katsoo kyllästyneenä minuun.
- No okei, se sanoo ja kävelee raput ylös.
- Sä et saa ottaa avainta ovesta.
- Okei okei, se sanoo ja kuulostaa neljätoistavuotiaalta. Kolmivuotias kuulostaa joskus myös mummolta ja näyttää samalta kun mun sisko.
- Hello Kitty rasiassa.
- Missä se on?
- En tiiä.
(Olen nähnyt sen rasian jossain, mutta en muista missä. Etitään myöhemmin. Isot lapset auttaa. Mennään taas ulos.
- Menen sytyttämään alakertaan tulet, harjaatko auton puhtaaksi?
- Jee! se riemastuu.
- Ethän raaputa peltiä.
Tässä kohtaa ei mene vielä sulkumerkki kiinni. Jos et huomannut sitä, palaa neljä riviä ylöspäin. Kännykällä enemmän
Sytytän tulet, jätän pellit auki, luukun raolleen ja alkuhiilloksen tekeytymään. Nostan lapsen Versoon. Työnnän avaimen lukkoon ja painan starttinappulaa. Ei tapahdu mitään. Yritän uudelleen. Ei mitään. Eikä avain lähde pois lukosta.
- Käyn pakun avaimen, mennään sillä.
- Jee, pakulla! Se hihkuu.
- Minä puhistan, se ottaa Verson autoharjan.
Pistän vepaston päälle. Juoksen lisäämään muutaman puun.)
Sulkumerkki kii.
Lähdetään reippaalla sykkeellä matkaan. Lauletaan traktori laulua. Aurinko paistaa.
Yhdeksän kilometrin jälkeen ollaan päiväkodin pihalla.
(- Ollaan kissoja, sen hoitokaveri sanoo.
- Mulla on pitkät kalsalit. )
Aikuisia hymyilyttää. (Pitää muistaa käydä ostamassa parit pitkikset, koska se ei suostu pitämään enää sukkahousuja. Lähtöhalit. Soitan matkalta Nesteelle, josta saan ohjeet miten toimia. Radiossa puhutaan lobbaamisesta. Ajattelen naista, jonka kanssa haluaisin käydä lounaalla ja puhumassa projektista. Tulen pihaan. Teen live-video. Tällasta tää on.)
Elämä tulee suunnitelman väliin.
(Nyt on kiire! Puita uuniin! Luukut kii! Juokse Versoon! Kokeilen kääntää rattia ja vetää avaimesta samaan aikaan Irtoaa heti! Kokeile startata! Ei inahakkaan. Akku tyhjä? Mietin sitä myöhemmin.)